sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Doers & Dreamers

Halifaxia mainostetaan tekijöiden ja unelmoijien paikaksi, ja tarjottavaa täältä löytyy molemmille. Ja kampuksella etenkin opiskelijoille, jotka tykkäävät syödä ja unelmoivat ruuasta. Majailen Loyola-asuntolassa, jossa on vain huoneita ja loungeja, ei keittiöitä, joten kaikkien täällä asuvien on pakko ottaa vuokran kylkiäiseksi so called Meal Plan. Tämä tarkoittaa sopimusta, joka oikeuttaa syömään kampuksen ruokapaikoissa. Freedom -planin omistajana saan vierailla yliopiston ruokalassa milloin vain ja syödä mitä vain, vaikkapa all day everyday. Ruokala toimii buffet-periatteella ja saa ainakin ensikertalaisen pään pyörälle ja mahan räjähtämispisteeseen. Stereotypioihin vastatakseen on pizza-, purilais- ja hampurilaistiskiä, mutta myös pitkä pöytä salaatteja, sandwich bar jossa loihditaan toivomuksenmukaisia subeja ja wrappeja, ns. kotiruoka-piste jossa ainakin tänään tarjottiin spagettia ja lihapullia, wokkipiste jossa nenän edessä kokki pyöräyttää raa'at ruokaaineet valmiiksi wokiksi ja jännittäviä jälkiruokia, joita kaikkia en ainakaan tänään tunnistanut. Hedelmiä saa ottaa mukaankin, joten jemmaan myös vitamiineja. Aikamoinen all-inclusive siis, tulee olemaan karu paluu jyväkyläläiseen arkeen, jossa joutuu itse keittämään nuudelinsa ja tarttumaan taas tiskiharjaan. Ei vaan, kaikkea aikansa, pidemmän päälle varmasti buffetin hohto himmenee.

Onneksi päivät ovat koostuneet muustakin kuin ruuasta. Orientaatio-ohjelman välissä kävelimme eilen saksalaisten vaihtareiden kanssa yliopiston lähistöllä sijaitsevaan Point Pleasant Parkiin, joka on valtaisa puisto aivan Halifaxin eteläkärjessä merinäköalaan avautuen. Puisto täynnä nätteyttä ja lenkkipolkuja, joten balanssin vuoksi tulee varmasti sinnekin suunnattua :) Lisäksi kampusalueella sijaitsee kuntosali, The Tower, jumppineen, jossa opiskelijat saavat käydä ilmaiseksi.

Tänään oli kanadalaisten opiskelijoiden move-in-day ja jonot hisseihin sen mukaiset. Kuuman kelin yllättämänä kävin kesken kauden ensimmäistä jalkapallopeliä vaihtamaan pienempää päälle, ja hissijonojen kiemurrellessa ulko-ovelle asti harpoin portaat kuudentoista kerroksen verran! Jalkapallopeli oli menestyksekäs, SMU voitti vastustaja-tiimin 53-3, itse uskallan väittää että opin amerikkalaisesta jalkapallosta nyt enemmän kuin koskaan JA sain rusketusrajat parin tunnin auringossa istumisesta.Huomenna vaihtariporukka suuntaa retkelle ihailemaan kuuluisaa majakkaa, kuulostaa söpöltä, we'll see. Ja tekin varmasti näette kuvien muodossa sitten.


                                                           Paikallinen rekkari

                                                        Point Pleasant Park

                   Ready for the football game

                          SMU Huskies


1 kommentti:

  1. Voi Terhi, kuulostaa ja näyttää ihanalta. Ikävä <3

    VastaaPoista