Niin kliseiseltä kun kuulostaakin, viimeiseen pariviikkoiseen on mahtunut mielettömiä breathtaking hetkiä. Oon haukkonut henkeä useiden kansallispuistojen kauneudessa ja hihkunut hengästymiseen asti innostuksesta valaiden vieressä.
L
Kolme päivää vierähti välissä ja sitten hypättiin tien päälle taasen. 23.-25.9. suunnattiin Digbyyn. Perjantai-illalla vietettin barbeque-juhlia hostellin grillin ja nuotion ympärillä, lauantaina lähdettiin valasjahtiin ja sunnuntaina seikkailtiin Kejimkujik-kansallsipuistossa. Ehoton huippuhetki oli valaskalat! Hypättiin moottoroidun kumiveneen kyytiin, joka huristi hirmuisella nopeudella aavalle valtamerelle. Whale watchingia tarjoaa useat paikat ja lukuisat tahot, mutta monet seilaa suurella laivalla, me haluttiin mahollisimman mieletön kokemus ja valittiin pieni paatti, jolla pääsee paremmin, nopeammin ja lähemmin valaskaloja kohti. Sunnuntain aurinkoisessa säässä vuokrattiin Kejimkujikin kansallispuistossa kanootteja, jotka työnnettiin uskomattomiin jokivesimaisemiin.
Myös arkiset päivät kampuksella kiitänyt mielettömällä vauhdilla, heräsin huomaamaan että kuukausi jo takana! Ja tein helpon laskutoimituksen, että olen 24 kampuksella-olo-päivässä syönyt 24 wrappiä. Vannoituneena wrappien ja tortillojen fanina pelkään päivää, milloin tulee raja vastaan! Mutta ne on täällä ruokalan kohokohta ja mun makumieltymys. Ruokalalla täällä iso rooli mulle muutenkin kuin syömispaikkana, se on varma paikka löytää juttuseuraa ja muutaman kanadalaisen kanssa teenkin ruokala-treffejä säännöllisesti. Kanadalainen kännykkä on helpottanut ja ilostuttanut elämää kovasti. Unlimited texting -plan pitää tekstaus-tatsin yllä täällä ollessakin.
Kaksi mahtavaa matkustusviikonloppua takana, mutta tulevan viikonvaihteen aion viettää kampus-/Halifax-tunnelmissa. Poukkoilevan tekstin perään vielä poukkoileva video. Sumuinen sää ja innostuksesta tärisevä käsi ei johda laatuun, mutta ehkä vähän konkretisoi vonkaleen kokoa :)
hei hieno toi uus efekti!
VastaaPoista